"Keskeisin ongelma tuotantotukijärjestelmän osalta on, että järjestelmään aiemmin liittynyt suora tuki on loppunut alhaisten korkojen vuoksi ja ainoastaan tuotantoon liittyvien rajoitusten määrä on kasvanut. Tämä on osaltaan vähentänyt halukkuutta tuotantotuen käytölle. Nyt tarvittaisiin uusia avauksia ja malleja, joilla olisi mahdollista aikaansaada kohtuuhintaista asuntotuotantoa – ja mielellään vähäisin julkisin kustannuksin."

Jarmo Lindén:

”Asuntokysymyksen onnelliseen ratkaisuun ei yksinomaan kuulu, että ihmiselle annetaan katto pään päälle ja seinät ympärille sadetta ja talven pakkasia vastaan, vaan on asuntokysymys samalla sosiaalinen. Sen tärkeimpänä pyrkimyksenä on muodostaa perheelle, yhteiskunnan tärkeimmälle tekijälle, sellainen kehys, jonka suojassa se voi onnellisena elää yksilöllistä elämäänsä (O. I. Meurman. 1918)”

Hanna Dhalmann:

”Lähiökehittämisen välineiden soisi meillä kuitenkin tulevaisuudessakin löytyvän muualta kuin turvallisuus-politiikasta. Vaikuttavinta lähiökehittämistä
on kaupunkipolitiikka, joka tunnistaa kaupungistumis-kehityksen haasteet sekä eri sektoreilla tehtyjen päätösten vaikutuksen eriytyneessä kaupunkirakenteessa.”

Hannu Ahola:

"Entä sitten asuntojen hinnat eli käytännössä asuntojen
vuokrat? Nopeita konsteja on vain kaksi: asumistukien leikkaaminen tai vuokrasäännöstely. Kumpikaan niistä ei ole realistinen eikä järkevä vaihtoehto, joten on tyydyttävä perinteiseen ja vähän hitaampaan keinoon: asuntotarjonnan
lisäämiseen kasvukeskuksissa. Markkinaehtoisia vuokra-asuntoja on valmistunut runsaasti jo muutaman vuoden, mutta kohtuuhintaista ARA-tuotantoa kaivattaisiin lisää etenkin pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun ja Tampereelle, joissa
vuokra-asuntojen tarve on suurin ja markkinavuokrat kalleimmat."

Vesa Ijäs:

"Suomesta tuli osa Euroopan yhteisöä vuoden 2000-alusta
alkaen ja samalla yhteismarkkina-alueen direktiivit alkoivat vaikuttaa myös suomalaiseen rakentamiseen, suunnitteluun ja rakennusmateriaaleihin (…). Luonteen omaista on ollut myös voimakas pyrkimys uusien ratkaisumallien kehittämiseen, joilla
voidaan pienentää rakennusten energiankulutusta sekä hiilijalanjälkeä. Uusiutuvasta energiasta on tullut merkittävä osa rakennusten ja asuntojen lämmitys- ja viilennysratkaisuja suuntauksen ollessa enenevässä määrin rakennuskohtaisiin
energiajärjestelmiin."

Saara Nyyssölä:

"Jotta Suomessa kehitysvammaisten laitoshoito päättyy vuoteen 2020 mennessä, edellyttää se kaikilta osapuolilta (valtio, kunnat, järjestöt, omaiset) yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista. Kehitysvammaisten asuminen tavallisilla asuinalueilla mahdollisimman itsenäisessä asumisratkaisussa osana lähiyhteisöä ja naapurustoa edistää parhaiten heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja luo edellytyksiä täysivaltaiseen kansalaisuuteen."