ALBO - Asuntoliiton blogi

Asumisen tutkimusprofessuuri

Keskiviikko 3.4.2019 - Vesa Ijäs, rakennuttamispäällikkö, TkT, ARA

Ehdotan, että Suomeen perustettaisiin asumisen tutkimusprofessuuri vuoden 2019 aikana.

Miksi asumisen tutkimusprofessuuri tarvitaan?

Suomen Akatemian asumisen tutkimusohjelma Asu-Live päättyi 2015, SHOK-rahoitteisen rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän RYM Oy:n toiminta päättyi 2016, TEM-rahoitteisen Asumisen osaamisklusterin toiminta ja rahoitus loppuivat 2014, asumisen tutkimusprofessuurin toiminta päättyi Kuopion yliopistolla jo vuosia sitten, VTT:n rakentamiseen liittyvä tutkimus on merkittävällä tavalla vähentynyt.

Aiheita asumisen tutkimukselle voisivat olla esimerkiksi seuraavat näkökulmat:

  • uudisrakentamisen laatu ja tuottavuus
  • asuntoarkkitehtuuri ja konseptit
  • asuntorakentamisen prosessit
  • korjaus- ja täydennysrakentaminen, purkaminen sekä kierrätys
  • asuntokannan suunnitelmallinen ylläpito
  • ilmastonmuutoksen vaikutukset asumiseen, vähähiilisyys
  • yksityisen- ja julkisen sektorin rakennemuutokset asumisen kannalta
  • väestön demografisten muutosten vaikutukset asuntokantaan ja rakentamiseen
  • asunnottomuus ja segregaatiokysymykset
  • asumisen preferenssit
  • ennakointi
  • digitalisaatio asumisen ja asuntorakentamisen näkökulmista
  • investointien ja asumistukien näkökulmat

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) voisi tarjota valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan piiristä vahvan viitekehyksen asumisen tutkimustoimintaan. ARA on ollut jo pitkään yksi merkittävimmistä asumisen tutkimustoimintaa ylläpitävistä ja edistävistä tahoista Suomessa.

ARAn vuoden 2019 lainavaltuudet ovat 1,8 miljardia euroa ja avustusvaltuudet reilut 200 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella on mahdollista rakentaa ja korjata noin 23 500 asuntoa. ARA-kannassa valmiita vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on 600 000. ARAn nimeämiä yleishyödyllisiä- ja julkisyhteisöjä on yli 1 000.

Viitekehys ja tutkimusalusta ovat olemassa. Asumisen tutkimukselle on monitasoisten rakennemuutosten keskellä akuutti tarve. 

2 kommenttia . Avainsanat: Tutkimus, professuuri, asuminen, ARA

Asunto-osuuskunta asukkaiden asialla

Perjantai 22.3.2019 - Vesa Ijäs, rakennuttamispäällikkö, ARA

ARA järjestää Asunto-osuuskuntaseminaarin 8.4.2019. Tilaisuuteen voi ilmoittautua TÄSTÄ 

Asunto-osuuskunnat ovat olleet keskustelun ja suuren mielenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti asetettiin asiassa selvitysmieheksi.

Valmistuneessa selvityksessä esitettiin ”uutta valtion tukemaa asunto-osuuskuntamallia, joka lisäisi kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille ja edistäisi ihmisten omatoimista asumisen järjestämistä. Asunto-osuuskunta voisi tuoda vaihtoehdon perinteisille vuokra- ja omistusasumisen malleille. Se sopisi erityisesti sellaisille asukkaille, joille asunto ei ole varsinaisesti sijoitus, vaan tavoitteena on löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva asunto. Malli soveltuisi erityisesti lapsiperheiden ja senioreiden asumistarpeisiin, ja siinä olisi keskeistä asukkaiden suuri vaikutusvalta ja asumisen yhteisöllisyys.”

Selvityksen valmistumisen jälkeen ympäristöministeriö lähetti sen laajalle lausuntokierrokselle, joka päättyi 15.9.2017.

Mitä KIRA-ala lausui asunto-osuuskunnista eduskunnalle? 

KIRA-alan suurimpien edunvalvontaorganisaatioiden näkökulmat alan uusiutumista kohtaan tulevat lausunnoissa valitettavalla tavalla esille. Asukaslähtöisen mallin puolestapuhujiakin löytyi riittävästi tahoista, joiden tehtävänä ei ole valvoa jäsentensä moniäänisiä etuja.

RAKLI pitää ”tärkeänä uusien asumisen hallintamuotojen kehittämistä ja näkee, että osuuskuntamalli voisi toimia omistusasumisen vaihtoehtona nykyisen asunto‐osakeyhtiömallin rinnalla. Edellytyksenä mallin toimivuudelle on osuuskuntien suurempi kokoluokka, jolloin se toisi lisäarvoa erityisesti pieniin asunto‐osakeyhtiöihin nähden hallinnon ja elinkaaren näkökulmasta.”

Rakennusteollisuus RT ry ”pitää tärkeänä, että asuntotarjonnan ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan riittävyyteen käytetään kaikki mahdolliset keinot.  Asuntotuotannon tulisi olla monipuolista kattaen omistusasuntotuotannon, vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon sekä tuetun tuotannon, joka sisältää vuokra-asuntoja ja ASO-asuntoja. Tässä mielessä uusi sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli lisäisi monipuolisuutta ja pidämme esitettyjä tavoitteita hyvinä. Mielestämme asuntotarjonnan riittävyyden kannalta hallintomalli ei ole kuitenkaan ydinkysymys.”

KOVA ry ”ei lähtökohtaisesti pidä perusteltuna, että valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja muutettaisiin asunto-osuuskuntamuodossa hallituiksi. Ainostaan väestöltään vähenevillä alueilla olevia, tyhjäksi jääviä tai jääneitä vuokra- tai asumisoikeusasuntoja, joista on poistettu tai poistetaan käyttö- ja luovutusrajoitukset voisi olla perusteltua tarvittaessa muuttaa asunto-osuuskuntamuodossa hallituiksi asunnoiksi. Kokonaan eri kysymys on se, että olisiko tällaisille asunnoille kysyntää väestöltään vähenevillä alueilla.”

Kuntien asuntotoimen kehittämis ry: ”Asunto-osuuskuntamallin valmistelua on hyvä jatkaa tämän erinomaisen ja kattava selvityksen pohjalta. Jatkovalmisteluun tarvitaan mukaan laajempi joukko potentiaalisia toimijoita. Valtion tahtotila todelliseen panostamiseen on myös varmistettava, mikäli tavoitteena on uusi sosiaalisen kohtuuhintaisen asumisen järjestelmä. Asunto-osuuskunta järjestelmän kehittäminen on suuri ja mielenkiintoinen, joskin monia haasteita sisältävä mahdollisuus suomalaisen asumisen monipuolistamiseksi.”

Eduskunta päätti selvityksen ja lausuntokierroksen jälkeen aloittaa lain valmistelun asunto-osuuskuntamallista. Tätä tukemaan ARA valtuutettiin myöntämään avustusta asunto-osuuskuntamallia kehittäviin hankkeisiin.

Osuuskuntamallia kohtaan ovat esittäneet kiinnostusta nyt myös ne tahot, jotka eduskunnalle antamissaan lausunnoissa olivat äänekkäimmin vastustamassa asukkaiden hyväksi tehtävää työtä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Asunto-osuuskunta, asukas, ARA