Ehdotan, että Suomeen perustettaisiin asumisen tutkimusprofessuuri vuoden 2019 aikana.

Miksi asumisen tutkimusprofessuuri tarvitaan?

Suomen Akatemian asumisen tutkimusohjelma Asu-Live päättyi 2015, SHOK-rahoitteisen rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän RYM Oy:n toiminta päättyi 2016, TEM-rahoitteisen Asumisen osaamisklusterin toiminta ja rahoitus loppuivat 2014, asumisen tutkimusprofessuurin toiminta päättyi Kuopion yliopistolla jo vuosia sitten, VTT:n rakentamiseen liittyvä tutkimus on merkittävällä tavalla vähentynyt.

Aiheita asumisen tutkimukselle voisivat olla esimerkiksi seuraavat näkökulmat:

• uudisrakentamisen laatu ja tuottavuus
• asuntoarkkitehtuuri ja konseptit
• asuntorakentamisen prosessit
• korjaus- ja täydennysrakentaminen, purkaminen sekä kierrätys
• asuntokannan suunnitelmallinen ylläpito
• ilmastonmuutoksen vaikutukset asumiseen, vähähiilisyys
• yksityisen- ja julkisen sektorin rakennemuutokset asumisen kannalta
• väestön demografisten muutosten vaikutukset asuntokantaan ja rakentamiseen
• asunnottomuus ja segregaatiokysymykset
• asumisen preferenssit
• ennakointi
• digitalisaatio asumisen ja asuntorakentamisen näkökulmista
• investointien ja asumistukien näkökulmat

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) voisi tarjota valtion tukeman asuntotuotannon ja asuntokannan piiristä vahvan viitekehyksen asumisen tutkimustoimintaan. ARA on ollut jo pitkään yksi merkittävimmistä asumisen tutkimustoimintaa ylläpitävistä ja edistävistä tahoista Suomessa.

ARAn vuoden 2019 lainavaltuudet ovat 1,8 miljardia euroa ja avustusvaltuudet reilut 200 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella on mahdollista rakentaa ja korjata noin 23 500 asuntoa. ARA-kannassa valmiita vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on 600 000. ARAn nimeämiä yleishyödyllisiä- ja julkisyhteisöjä on yli 1 000.

Viitekehys ja tutkimusalusta ovat olemassa. Asumisen tutkimukselle on monitasoisten rakennemuutosten keskellä akuutti tarve.