ALBO - Asuntoliiton blogi

Miten tehdä vähähiilisestä rakentamisesta valtavirtaa?

Perjantai 1.3.2019 - Jukka Helminen, johtaja, Kuntarahoitus

Meillä on jo kaikki tarvittava tieto.

Tiedämme, että rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä ja että puolet maailman raaka-aineesta käytetään rakentamiseen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kaikilta ilmastoon vaikuttavilta toimijoilta nopeita ja radikaalejakin toimintatavan muutoksia.

Tiedämme, että monet energiaa säästävät investoinnit maksavat itse itsensä, jopa melko nopealla aikataululla. Nämä satsaukset parantavat usein myös asumisen koettua laatua.

Tiedämme myös, että asukkaat haluavat asua tavalla, joka on ympäristön kannalta kestävä. 90 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana.

Mitä siis vielä tarvitaan, että asuntojen rakentajat ja rakennuttajat kehittävät toimintatapojaan niin, että vähähiilisestä rakentamisesta tulee valtavirtaa? Mitä me rahoittajat voimme tehdä?

Ympäristöministeriö on viime vuosina tehnyt arvokasta työtä ohjatakseen rakentamista vähähiilisemmäksi. Se pyrkii auttamaan kuntia rakennuttamaan kestävämmällä tavalla. Vuoteen 2025 mennessä käyttöön on tulossa hiilibudjetti uusille rakennuksille.

Rahoittajana Kuntarahoitus on ainutlaatuisessa asemassa, koska me keskitymme kuntasektoriin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon. Sen takia meillä on muita rahoittajia parempi käsitys siitä, mitä asiakkaidemme toimialalla tapahtuu ja miten voimme heitä auttaa.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus toi markkinoille vihreän rahoituksen vauhdittamaan ympäristöinvestointeja. Tarjoamme hankkeiden rahoitukseen marginaaliedun. Vihreiden hankkeiden portfolio on jo aikaa sitten ylittänyt miljardin euron rajan.

Rahoitetuista vihreistä hankkeista lukumääräisesti suurin osa edustaa jo nyt kestävää rakentamista. Kasvulle on silti vielä valtava potentiaali, erityisesti asuntorakentamisen osalta.

Vähähiilinen rakentaminen tarkoittaa lopulta melko suoraviivaisia valintoja. Olemme jo pitkällä, kun valitsemme kestäviä energialähteitä, keskitymme energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseen, hyödynnämme kierrätettyjä rakennusmateriaaleja ja huomioimme niiden kierrätettävyyden myös elinkaaren lopussa sekä ohjaamme urakoitsijoita ja asukkaita kestäviin valintoihin.

Rahoituksella voi muuttaa markkinoiden suuntaa. Vihreä rahoitus on jo vaikuttanut rakennusinvestoinneissa tehtäviin valintoihin, mutta haluamme tehdä enemmän. Haastakaa meitä. Meillä kaikilla on riittävästi päätöstenteon tueksi tarvittavaa tietoa, mutta mitä muuta tarvitaan? Miten nopeutamme ja helpotamme siirtymää, jossa vähähiilisyys asuntorakentamisen alalla ei tarkoita enää yksittäisiä edelläkävijähankkeita?

Musta vai valkoinen Joutsen?

Perjantai 15.2.2019 - Teija Ojankoski, toimitusjohtaja, VAV Asunnot Oy

VAV Asunnot Oy rakennuttaa uudet asuintalonsa Pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin ympäristövaatimusten mukaisesti. Rakentamisella on keskeinen sija viisaassa resurssien käytössä. 

Ensimmäinen ja samalla Suomen laajin Joutsenmerkin kriteereitä hyödyntävä asuinkerrostalomme valmistui Vantaan Hakunilaan syyskuussa 2018. Tässä Kaskelantien kohteessa pienennettiin hiilijalanjälkeä energiaratkaisuilla ja materiaalitehokkuudella. Rakennustyömaan jätteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste oli yli 70 %. Kohteen suunnittelun ja rakentamisen ohjaamisessa käytetyn Joutsenmerkin kriteerit varmistavat talon ympäristöystävällisyyden koko sen elinkaaren ajan.

Rakennusala ja asuminen ovat isossa roolissa, kun maailmaa yritetään pelastaa. Ympäristöministeriön mukaan rakennettu ympäristö tuottaa 30 % kasvihuonekaasupäästöistä, kuluttaa 40 % primäärienergiasta ja käyttää 50 % raaka-aineista. Jokainen asumis-, rakentamis- ja kiinteistöalalla toimiva on siis paljon vartijana.

Yksinkertaisesti edessämme ovat elämän ja kuoleman kysymykset. Ilmastonmuutos ja elintavoistamme johtuva ympäristön kestokyvyn raju heikkeneminen alkavat näyttää todelta. Merkkejä siitä on ollut näkyvissä pitkään ja tutkijat ovat aiheesta varoitelleet vuosikymmenien ajan, mutta vasta nyt väki eri puolilla maapalloa on saanut konkreettisesti havaita mitä ilmastonmuutos todellisuudessa tarkoittaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä ja mitkä teot ovat oikeita tekoja? Se tiedetään, että käytettävällä energialla ja energiatehokkuudella on suurin merkitys rakennuksen elinkaaressa, jos tarkastellaan vaikka hiilijalanjälkimittaria. Energian merkitys on laaja ja se ulottuu tuotteiden valmistuksesta rakennuksen käyttöön ja se on jo hyvin omaksuttu osaksi rakentamisen ja asumisen arkea.

Energian lisäksi huomio on kiinnitettävä materiaalien kierrätettävyyteen, kestävyyteen ja jatkokäyttöön mutta myös terveellisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen eli pitää vähentää mm. ympäristöä kuormittavia kemikaaleja. Näiden asioiden sisällyttäminen rakentamisen perusrutiiniksi on monimutkaisempaa kuin energiatehokkuusasioiden. Nykyiset määräykset ohjaavat omaan suuntaansa, kriteerit täyttäviä tuotteita ei välttämättä ole saatavilla tai niistä ei ole riittävästi kokemusta, osaamista puuttuu ja rahakin ratkaisee. Silti nykyistä parempaan on pyrittävä.

Mittareita ja apuvälineitä, kuten erilaisia ympäristöluokituksia kehitetään koko ajan toimijoiden avuksi. Tunnetuin lienee hiilijalanjäljen laskenta, joka on oiva apuväline, kun mietitään rakentamisen ja asumisen ratkaisujen ilmastovaikutusta. Tätä laajemmin asioita tarkastelevia luokituksia ovat mm. Joutsenmerkki, Breeam ja Leeds sertifikaatit ja RTS-ympäristötyökalu. Kaikissa malleissa on kehittämistarpeensa, mutta puutteistaan huolimatta luokituksia kannattaa käyttää, jotta voi saada jonkinlaisen käsityksen oman toimintansa kestävyydestä ja suunnasta.

Jokaisen on tehtävä osuutensa, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää, sillä aika juoksee. Rakentamis- ja kiinteistöalan painoarvo tässä tehtävässä on niin iso, että alan ammattilaisten on toimittava – mieluiten etupainotteisesti ja vapaaehtoisesti. Tällä tuetaan myös sitä, että väistämättömiin muuttuviin määräyksiin voidaan myös itse vaikuttaa ja niihin sopeutuminen on siten helpompaa.

VAV Asunnot Oy on monen muun toimijan tavoin tunnistanut vastuunsa ja lähtenyt mukaan maailman pelastukseen, joten odottelevien on jo helpompi tulla mukaan. Töitä tekemällä nykyinenkin rakennettu maailma on saatu aikaan, joten hyvällä työllä tehdään tulevakin.