Minkä lupauksen teit vuodelle 2019? Uuden vuoden lupaukset ovat kaikille tuttuja. Lupausten sisältöä on tutkittu ja niiden perusteella analysoitu ja ennakoitu erilaisia muutoksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Lupaukset kohdistuvat pääasiassa henkilökohtaisten päätösten tekemiseen terveellisemmistä elämäntavoista. Poimin suosituimmista lupauksista tarkastelun kohteeksi seuraavat (Yksi elämä, suomalaisten uudenvuodenlupaukset 2015):
- Lupaus liikkua ja parantaa omaa kuntoa 28 % (vastauksista)
- Lupaus muuttaa ruokailutottumuksia 15 %
- Lupaus huomioida perhe ja ystävät 11 %
Minkä lupauksen teit vuodelle 2019? Uuden vuoden lupaukset ovat kaikille tuttuja. Lupausten sisältöä on tutkittu ja niiden perusteella analysoitu ja ennakoitu erilaisia muutoksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Lupaukset kohdistuvat pääasiassa henkilökohtaisten päätösten tekemiseen terveellisemmistä elämäntavoista. Poimin suosituimmista lupauksista tarkastelun kohteeksi seuraavat (Yksi elämä, suomalaisten uudenvuodenlupaukset 2015):
- Lupaus liikkua ja parantaa omaa kuntoa 28 % (vastauksista)
- Lupaus muuttaa ruokailutottumuksia 15 %
- Lupaus huomioida perhe ja ystävät 11 %
Miten asuntosuunnittelulla voitaisiin tukea ihmisten itselleen antamien lupausten esille tuomia muutospyrkimyksiä?
Asuntosuunnittelua koskevassa Ympäristöministeriön asetuksessa todetaan (1008/2017, §8): ”Asuinhuoneiston tilojen ja pohjaratkaisun on oltava aiottu käyttäjämäärä, asuntojen yhteiset tilat ja käyttötarpeiden muutokset huomioon ottaen asumisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Asuinhuoneistossa on oltava toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset tilat lepoa, oleskelua ja vapaa-ajan viettoa, ruokailua ja ruoanvalmistusta, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten. Asuinhuoneistossa tai sen käytössä on oltava asianmukaiset tilat vaatehuoltoa ja irtaimiston säilytystä sekä polkupyörien, lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden säilytystä varten. Tilat on varustettava niiden käytön edellyttämillä kalusteilla, varusteilla sekä teknisillä asennuksilla. Asuinhuoneistossa on kuitenkin aina oltava käymälä sekä riittävä perusvarustus henkilökohtaisen hygienian hoitoa ja ruoanvalmistusta varten.”
Lupaus 1, liikunta. Vastaako asuntosuunnittelun ratkaisut liikunnan asettamiin tilavaatimuksiin?
Liikuntatottumukset ovat muutoksessa uusien trendilajien myötä. Terveys- ja hyvinvointilehden (2017) verkkojulkaisussa mainitaan trendilajeiksi nyrkkeily, kiipeily ja HIIT (high intensity interval training). YLE (2018) puolestaan tuo esille, että hiihdosta on tullut taas trendilaji. Siinä missä juokseminen vaatii tilan vaatetukselle ja lenkkareille, jääkiekon harrastaja tarvitsee enemmän tilaa lajin vaatimille välineille. Vai pitäisikö liikunta ajatella tulevaisuudessa entistä enemmän ulkoistettuna yksityisenä tai julkisena palveluna, jolloin asunnon tilaratkaisujen ei tarvitse vastata kaikkiin vaatimuksiin?
Lupaus 2, ruokailu. ”Mitä lapsena maistetaan, se aikuisena muistetaan. Ruokailu on kasvatuksellinen ja opetuksellinen hetki. Hyvä ruokailutilanne on positiivinen, lapsia syömään kannustava, rauhallinen sekä turvallinen. Ruokailu on keskustelu- ja vuorovaikutustilanne, jossa aikuinen toimii esimerkkiruokailijana (Makuaakkoset 2018).”
Millaisia esimerkkejä me tänä päivänä annamme, voiko asuntosuunnittelulla vaikuttaa ruokailutottumuksiin? Ruokailu on, tai ainakin sen pitäisi olla, kokonaisvaltaisempi kokemus kuin vain energiatarpeen tyydyttäminen. Jos ruokailutila kalusteineen ja välineineen viestii väliaikaisuudesta sekä suorituspainotteisesta nopeasta ruokailusta, ei tämä tue muutostavoitetta ruokailutottumusten parantamisesta. Nykyisessä asuntosuunnittelussa, etenkin kerrostaloasuntojen kohdalla, keittiö nähdään monesti lähinnä välttämättömänä pahana, joka on rakennettava lain ja määräysten edellyttämänä.
Lupaus 3, perhe ja ystävät. Miten tämän päivän asuntosuunnittelu luo aktiivisia mahdollisuuksia sosiaaliselle kanssakäymiselle? Asian merkityksellisyyttä kuvaa seuraava tutkimus:
”Sosiaalinen eristyneisyys lähes kaksinkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin ja yhteys on olemassa ilman yksinäisyyden tunnettakin. Tämä selviää lähes 500 000 ihmisten terveyttä tutkivasta epidemiologisesta tutkimuksesta. Tulokset saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa (…)” (THL, 2017).
Kaupungistuminen ja "kerrostaloistuminen" luovat tiiviimpää kaupunkirakennetta väestön keskittyessä muutamiin kasvukeskuksiin. Tiivis asuminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti luontevaa ja tiiviimpää yhteisöllisyyttä toisilleen vieraiden ihmisten kesken. Onko kaupunki lopultakaan niin fiksu keksintö, vai pakon sanelema asumiseen ja aikaan sidotun elämisen muoto?
Vuoden 2019 asuntosuunnittelun lupauksena voisi olla: otetaan asuntosuunnittelussa entistä paremmin huomioon ihmisten arkiset tarpeet.
